Millainen äänentuottaja sinä olet? Testaa itsesi!

Päivitetty: tammi 27


Muodostamme yhden käsityksen ensikertaa tapaamastamme ihmisestä äänen perusteella, ja se käsitys tapahtuu tiedostamatta. Etkö haluaisikin ennakkokäsityksen olevan juuri sellainen kuin sinä oikeasti olet?



Istut suuressa auditoriossa. Olet innoissani, olet odottanut tätä tilaisuutta pitkään ja hartaasti, ja viimein tästä aiheesta tullaan ihan kotinurkille kertomaan. Tottakai olet yleisön joukossa, melkeinpä eturivissä!


Pettymys on suuri, kun esitelmöijän puheesta ei tahdo saada selvää - ääni on niin hento, ettei se jaksa kantaa takariviin. Aihe olisi valtavan mielenkiintoinen, mutta huomio kiinnittyy vain siihen, että yrität pinnistellä kuullaksesi jotain.

Esitelmän pitäjästä muodostuu päässäsi kuva epävarmasta ja vähän tylsästä tyypistä, ihan vain sen takia, että ääni kuulostaa siltä!


Miten sinun kannattaisi ääntäsi käyttää, jotta se toimii juuri sinun haluamallasi tavalla ja luoden aidon mielikuvan sinusta? Lue artikkeli ja testaa itsesi, niin tiedät, kuinka hioa äänestäsi timanttia!



Oletko huomannut, että joskus ääni toimii hyvin, toisinaan ei - miksi näin?


Kun äänen pitäisi kuulua ja kantaa, yleinen virheliike on lähteä korottamaan ääntään lisäämällä volyymia, huutamalla. Tiedät ehkä, että huutaminen ei ole äänelle hyväksi, mutta teet niin, koska se on ainoa keinosi saada ääni kuuluviin.


Jokaisella puhujalla on yksilölliset rakenteet ja ominaisuudet, ja myös ympäristö vaikuttaa puhumiseen: onko kaikuisa tai hälyisä tila. Varmasti olet myös huomannut, että eri aikoihin päivästä vireystila mielessä ja kehossa on erilainen: aamulla elimistö ei ole vielä herännyt, ja äänellä kestääkin yleensä 2-3 tuntia herätä täyteen toimintaansa.

Toki myös terveydentila vaikuttaa ääneen, ja jokainen on varmasti huomannut, että flunssassa ääni tuntuu erilaiselta kuin terveenä. Naisilla myös hormonivaihtelut vaikuttaa äänenlaatuun: tietystä ajasta kuuta ääni tuntuu ehkä käheämmältä, ja syynä voi olla juuri hormonit.

Ymmärtämällä äänesi reagointitapoja eri tilanteissa pystyt vaikuttamaan omaan äänentuottoosi ja helpottamaan sitä! Eikö olekin upeaa!?

Kestävä äänenkäyttö on äänen kannattelua. Ja äänen kannattelu on hengityksen kannattelua. Kuulostaa yksinkertaiselta, sitä se lopulta onkin.

Mitä sitten äänentuotossa tapahtuu?


Lepohengitys on meidän normaali, joka hetken hengitys: se on vapaa ja vastukseton.


Ääntäessä uloshengityksen virtaus hidastuu, kun äänihuulet muodostavat ulosvirtausilmalle esteen, venttiilin, jonka läpi kulkiessaan ilmavirta saa äänihuulet värähtelemään. Tästä syntyy kuulemamme ääni.

Ja yksinkertaisesti, tuota ilmavirtaa säätelemällä ja kannattelemalla syntyy myös kannateltu ääni, olettaen, että kurkunpäähän muodostuva venttiili on optimoitu.

Kuinka sitten kurkunpään venttiili toimii?


Annan sinulle analogian: mietipä, jos yrittäisi sammuttaa tulipaloa pienellä puutarhaletkulla laittamalla hana täysille. Paine letkussa kyllä kasvaa, mutta ei sitä vettä tule määräänsä enempää pienen venttiilin läpi - venttiili vaan saattaa vaurioitua liiallisesta paineesta. Kuten vesiletkussa myös äänentuotossa kaikki on kiinni siis siitä, millainen paine venttiiliä vasten muodostuu: onko se liian pieni, iso vai sopiva.


Jos ilma virtaa liian nopeasti äänihuulten läpi (ts. venttiili ei pidä), ääni on hento ja huokoinen, tai puhuja hengästyy helposti. Tätä äänentuottotapaa kutsutaan hypofunktionaaliseksi äänentuottotavaksi.


Jos taas ilman vapaa virtaus estyy (ts. venttiili on liian tiukka), ääni kiristyy ja väsyy, tai ääni katkeilee ja kurkkuun saattaa koskea. Tätä äänentuottotapaa kutsutaan hyperfunktionaaliseksi äänentuottotavaksi.


Ja tämä varmasti kiinnostaa sinua, joka haluat saada äänesi toimimaan vapaana: kun ilman virtaus suhteessa äänihuulisulkuun on balanssissa, äänentuotto on vaivatonta ja nautittavaa, optimaalista. Ääni kuulostaa luontaisesti miellyttävältä ja kantavalta ilman pakottamisen tunnetta.


Löydät varmasti ominaisuuksiasi edeltävästä listasta, ja halutessasi voit myös tehdä äänentuottotavan testin.



Äänentuotto ja puhuminen on lopulta hyvin yksinkertaista ja luonnollista, mutta miksi se usein tuntuu niin vaikealta tai jopa teennäiseltä?

Kannatellun äänen peruselementit ovat vapaa keho ja artikuaatioelimistö, volyymiltaan sopiva hengitys ja optimaalinen äänihuulisulku ts. kurkunpään venttiili. Vapaa keho on joustava, siinä on voimaa ja ryhtiä mutta myös rentoutta. Artikulaatioelimistöä on meidän kasvot, kieli, suu sekä kaulan ja niskan lihaksisto. Kun tämä alue on vapaa ja joustava, puhuminen on helppoa ja luontevaa, puheesta saa selvää.

Yleinen väärinymmärrys hengityksessä on, että ilmaa pitäisi ottaa isosti sisään. Volyymiltaan sopiva ääntöhengitys ei tarvitse olla yhtään isompi kuin lepohengitys, hengitystavalla on se suurin merkitys - hengitä koko kehoon. Ja jotta ääni pystyy vahvistumaan, on kurkunpään ja äänihuulien toimittava riittävän tiiviinä mutta ei liian tiiviinä venttiilinä - analogia vesiletkuun auttaa sinua ymmärtämään kurkunpään toimintaa.

Nyt, kun sinulle on muodostunut käsitys kestävän äänentuoton peruspilareista, niin huomaathan, että jokainen on yksilö. Kaikki harjoitteet eivät sovi kaikille.


Mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota äänenkäytössäsi?

Jos äänesi on huokoinen ja hento, saatat kyllä jaksaa puhua pitkäänkin äänen rasittumatta. Äänessä ei kuitenkaan ole kantavuutta tai volyymin lisääminen voimistaa ilmavirtaa eikä itse ääntä.

Tällöin optimaalisen äänentuoton harjoittelussa yleisesti kannattaa kiinnittää huomiota äänihuulisulun tiivistämiseen ja ilman kannatteluun kehossa, jotta kurkunpään venttiili pääsee toimimaan paremmin. Joskus falsetin (lapsenomainen ääni) käyttö liittyy tähän tyyppiin, jolloin myös äänenkorkeutta säätäminen matalammaksi voi tuoda ääneen kantavuutta.


Jos äänesi on tyypillisesti metallinen tai kireä, ääni voi rasittua helposti tai ongelmat näyttäytyvät äänen laadun heikkenemisenä (käheytyminen, katkeilu tms.). Myös äänen voimakkuuden säätely voi olla haastavaa, äänessä on ikäänkuin vain yksi volyymiasetus.

Optimaalisen äänentuoton harjoittelussa kannattaa kiinnittää huomiota äänihuulisulun keventämiseen ja ilman kannatteluun kehossa ilman, että kurkunpään venttiili yliaktivoituu. Joskus monotoninen äänentuotto liittyy tähän tyyppiin, ja tällöin äänenkorkeuden vaihtelujen harjoittelusta voi olla apua optimaalisen äänen hakemisessa.


Kun tiedät, millainen äänentuottotyyppisi on, tiedät, millaisia harjoituksia sinun kannattaa tehdä, ja tiedät etenkin, mitä harjoituksia sinun EI kannata tehdä. Osaat myös tarkastella hengityksen ja kurkun yhteispeliä, ja lisäät kehotietoisuutta ja ymmärrystä siitä, kuinka äänesi toimii tilanteessa kuin tilanteessa.

Sinäkin voit olla oman äänesi hallitsija - aito äänesi luo aidon mielikuvan koko persoonastasi. Olisitko valmis näkymään ja kuulumaan juuri sellaisena kuin sinä ja äänesi olette?


Oppiaksesi äänestäsi lisää voit tehdä äänentuottotavan testin.






#laulunopettaja #hyvinvointi #äänivalmennus #verkkovalmennus #jenniruuth #äänenhuolto #yksilövalmennus

208 katselukertaa

© 2020 Tmi Jenni Ruuth