Käsi pystyyn, kuka on kokenut laulaessaan muiden edessä jännittävänsä!
Niin usein se pieni epävarmuus iskee juuri tärkeällä hetkellä, epäröinti, joka johtaa alisuoriutumiseen muiden edessä - kun ei vaan saa itsestään irti sitä parasta laulusuoritusta...
Olitpa laulutaipaleen alussa tai jo pitkään laulun kanssa esiintynyt artisti, esiintyminen nostaa aina pienen kutinan, joka voi joko nostaa esityksen tason - tai latistaa sen.
Minnalla lauluesiintymisissä - erityisesti kilpailutilanteissa - tapahtui jotain, mitä ei tekniikan hiomisella ollut saatu korjattua.
Hän kertoi oman kokemuksensa, miten hän pääsi hypnoosilla eroon esiintymisjännityksestä ja itsekriittisyydestä.
Minnan kokemus hypnoosista
Koin itsekritiikkiä kaikissa tilanteissa, joissa piti esiintyä julkisesti - myös laulukilapilutilanteissa tapahtui jotain, eikä ääntä pystynyt käyttämään tai tekniikka ei toiminut. Laulaminen ei vaan onnistunut. Lisäksi kädet alkoi täristä ja ääni tärisi.
Päähän nousi itsekritiikki, joka olikin lopulta musiikinopettajan ääni pään sisällä, joka sanoi, etten pysty enkä kykene - mitä oikein ajattelet ja mitä muut ajattelee.
Ja muut kanssakilpailijat herätti näitä samoja tuntemuksia.
Kehollisesti koin sen pallean kohdalla, missä oli jännityksen tunne, eikä pystynyt hengittämään oikeaoppisesti.
Hypnoosi ei oikeastaan tunnu miltään, siinä vaan rentoutuu, ja oma alitajunta alkaa tehdä työtä. Jotenkin vaan mieli vapautuu. Loppujen lopuksi lopullinen lukko on selvästi omien korvien välissä, ja sillä on iso vaikutus. Nyt se aukesi, kun musiikinopettajan ääni saatiin lopulta siirrettyä arkkuun ja pois tieltä, eikä se lamauta koko tekemistä.
Olen huomannut, miten on ollut vapautuneempi olo ihan yleisesti. On helpompi olla juuri se, mitä on, eikä ole tarvinnut miettiä, että jos nyt teen näin, niin mitä joku siitä sanoo tai ajattelee.
Lisäksi en ikinä ennen olisi vapaaehtoisesti ilmoittautunut laulamaan samassa tilanteessa, kun pitäisi kohta jo toteuttaa, mutta näin menin tekemään sukujuhlissa. Vaikka oltiin syöty vatsa niin täyteen herkkuja, ettei pystynyt yhtään hengittämään, ja sävellaji oli liian korkea, mutta en jännittänyt siinä tilanteessa! Menin vaan ja lauloin, mitä en olisi ennen tehnyt.
Mikkikään ei tärissyt kädessä enkä itsekään tärissyt, ja pystyin olemaan maadottuneesti siinä tilanteessa. Jotenkin ihmeellä se esiintyminen on vapautunut hirveästi.
Nykyään myös riittää itsellekin, kun tekee sen, mikä on siinä hetkessä se mihin pystyy. Enää en aseta itselle rimaa saavuttamattomiin korkeuksiin, vaan fiilis tekemiseen ja hyvä tunne on tärkeämpi tai vahvempi puoli nyt.
Ja kun se itsekriitikko saatiin hypnoosissa syrjemmälle, niin tekeminen vapautui ihan hurjasti.
Kun olemme työstäneet sekä tekniikkaa että mieltä, huomaa, että kaikki ei tapahdu välttämättä tietenkään hetkessä, vaan ne tapahtuu erissä. Voi tuntua junnaavansa pitkään paikallaan eikä pääse eteenpäin, mutta kun pysähtyy tarkkailemaan, huomaa menneensä valtavan paljon eteenpäin.
Ja vaikka laulutekniikkaa omaisi miten paljon ja vaikka miten monelta vuodelta, se ei välttämättä auta, jos mieli on ihan lukossa. Jos siellä se pikku ukko huutaa, ettet pysty siihen ja et osaa, niin laulusta ei tule mitään. Silloin ei pysty olemaan niin vapautunut ja antamaan sitä mitä oikeasti osaa, ja ne esteet pienentää tekemistä.
Ja kun on päässyt paneutumaan mielen saloihin ja niiden lukkojen purkamiseen, niin huomaakin hetkinen hei - nyt laulu lähtee ihan eri tavalla!
Haluatko sinä eroon jännityksestä, epäonnistumisesta ja itsekritiikistä esiintyessä tai laulaessa?
Varaa uuden asiakkaan maksuton keskusteluaika, ja katsotaan, sopiiko hypnoosi sinulle - klikkaa tästä - ja varaa aika.