7 vinkkiä esiintyjän äänen sävyihin
Jenni Ruuth 
Mitkä ovat kriittiset 7 kohtaa, joilla vaikutat puheessasi kuulijaan? Hyödynnä oman äänen potentiaali esiintyessäsi, ja kasvatat karismaasi!
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta esiintyminen?
Esiintyminen.
Onko se jotain juhlallista, yksi valokeilassa korkealla lavalla satapäisen yleisön edessä?
Vakavaa ja harjoiteltua, vain harvoille huippuesiintyjille tarkoitettu juhlallinen etuoikeus.
Jos tämä oli kuvasi esiintymisestä, niin romutan heti alkuun niitä ajatuksia.
Nimittäin jokainen meistä on jollain tapaa esillä muiden ihmisten edessä.
Esiintyminen on paljon muutakin kuin tuota ensiajatusta - se on vuorovaikutusta ja kommunikointia muiden ihmisten kanssa, oman asian esiin tuomista.
Saatat olla asiantuntijana viemässä tietoa eteenpäin.
Olet ehkä myymässä tuotetta tai palvelua, ja kerrot siitä potentiaaliselle asikkaalle.
Saatat toimia esihenkilönä ihmisille, joihin vaikutat vain omalla läsnäolollasi.
Esillä oleminen voi olla työyhteisössä sitä, kuinka kommunikoidaan ja tuodaan tärkeitä työyhteisön asioita muiden kuultavaksi.
Esillä oleminen ei siis tarvitse olla vaan tuota ensimmäistä mielikuvaa esiintymisestä - siitä juhlavasta pönötyksestä.
Esiintyminen on pohjimmiltaan vuorovaikutusta.
Toisille esillä oleminen on tunnetusti luontevampaa kuin toisille - jotkut meistä hakeutuvat tilanteisiin, joissa pääsevät olemaan esillä.
Toisille muiden edessä oleminen on taas kauhistus.
Kumpi näistä on sinulle tutumpaa?
Monikaan ei ole saanut missään vaiheessa kouluaikaa, opiskeluja saati työuraa koulutusta esiintymiseen ja esillä olemiseen.
Esiintyminen on monelle siis ymmärrettävästi epäluontevaa - jos ei ole altistanut itseään, ja yrityksen ja erehdyksen, tai sisäsyntyisen esiintymisvaiston turvin oppinut itse esillä olemisen aakkoset.
Moni muistaa kouluajan, jolloin laulusta saatiin numero. Pahimmillaan yksitellen mentiin opettajan (tai koko luokan eteen) laulamaan, ja se arvosteltiin. Mikä kamala tilanne.
Mutta kuinka monelle oikeasti opetettiin, kuinka lauletaan?
Silloin joskus ajateltiin, että nämä taidot joko ovat olemassa, tai niitä ei vaan ole. Joko osaat laulaa tai et - ja niillä mennään.
Sama ajatus elää vielä esiintymisen kohdalla, vaikka nämä molemmat yllä mainitut taidot ovat täysin jokaisen opittavissa!
Voimme olla esiintyjiä, joilla vahva lavapresenssi tulee sisäsyntyisesti ja harjoittelematta.
Mutta voimme ihan yhtä lailla olla luontevia esiintyjiä - kun löydämme OMAN tavan olla esiintymistilanteessa vahvana.
Joillekin esiintyminen on näyttäytyy vain epämääräisenä roiskintana ja maneerien toistamisena ilman, että oikeastaan tietää, mitä on tekemässä.
Kun tiedät, miten voit olla esillä omana itsenä, silloin sinusta tulee myös vaikuttava, vakuuttava ja varma niin, että myös itse pystyt luottamaan esiintymistaitoosi.
Tärkeä elementti kaikessa esiintymisessä on oma kehonkieli. Se vaikuttaa siihen, kuinka viesti välittyy kuulijalle asti.
Voimme sanoa yhtä asiaa, mutta kehonkieli saattaa kertoa aivan toista.
Kokonaisviestinnästä seitsemän prosenttia on sanoja, ja toki sanavalinnoilla on paljon merkitystä. Sanojen sisältö on toki hyvä olla sellaista, mihin on kosketuspintaa, ja sopii juuri kyseiselle yleisölle.
Liian spesifi termistö voi luoda ylimielisen kuvan puhujasta, mutta toisaalta ei myöskään aliarvioida yleisöä käyttämällä liian yksinkertaistettua kieltä.
Mutta nämä sanavalinnat on vain tuon seitsemän prosenttia kaikesta siitä, mitä me välitämme esillä ollessamme, kommunikoidessa ja vuorovaikutuksessa.
Meillä on lisäksi äänensävyt ja kehonkieli.
Äänensävyt ja kehonkieli muodostavat 93 prosenttia viestinnästä.
HS:ssa julkaistussa artikelissa esitellyn tutkimuksen mukaan jo pelkästään tapamme sanoa puhelimessa tervehdys kertoo kuulijalle alitajuisesti luotettavuudestamme.
Vaikka sanat olisi valittu hyvin ja termistöä käytetään sopivalla tavalla, mutta sanomaa ei tueta kehonkielellä ja äänenpainoilla, niin - yllätys yllätys - viesti ei mene kuulijalle perille sellaisena kuin toivoisit!
Ristiriita syntyy kuulijan alitajunnassa kyseenalaistaen esiintyjän luotettavuutta, sillä teemme vaistomaisesti alitajuisia tulkintoja vastapuolesta, haluttiin sitä tai ei.
Teemme tulkintoja liikkumisesta, eleistä ja äänensävyistä, mutta emme tiedosteta välttämättä sitä tietoisella mielellä syy-seurausketjuna "ahaa nyt hän teki tästä tällaisen liikkeen, se ei tarkoita siis juuri tätä asiaa, mitä hän sanoi - vaan..."
Teemme tulkintaa koko ajan alitajunnassa tiedostamatta, ja siitä syntyy meille hyvin pysyvä ensivaikutelma esillä olijasta: mitä hän haluaa viestiä, ja onko tämä luotettava tyyppi.
Hauat siis varmasti vaikutelman olevan sellainen, joka jättää positiivisen jäljen.
Sanat voivat kokonaan menettää merkityksen silloin, jos eleet, ilmeet, äänensävyt ja kehonkieli eivät tue sanomaa.
Kun olemme aidosti sanojemme takana, ja kun todella tunnemme asian merkityksen, niin automaattisesti kehonkieli tukee sanomaa.
Mutta jos viesti ovat vain ulkoa opeteltuja sanoja, kehonkieli ja äänensävy eivät enää ole välittämässä viestin sisältöä!
En tarkoita, että esiintyessä pitäisi yliartikuloida tai korostetusti elehtiä, koska päälle liimatut eleet ja sävyt huomataan myös, ja vähintään alitajuisesti viestitään vastapuoleen.
Aitous ja sisäinen varmuus kuuluvat kokonaisilmaisussa - ja näillä saadaan aikaan vaikuttavuus.
Siksi on tärkeää tiedostaa, mitä tunnet sisällä, jotta tunne pääsee ilmentymään ulkoisessa toiminnassa. Kaikki lähtee sisältä.
Me teemme jatkuvasti alitajuisia tulkintoja vastapuolesta.
Kaupan kassasta, opettajasta. Siitä myyjästä, joka viimeksi yritti myydä jotakin.
Vaikkemme oikeastaan haluaisi tehdä tulkintoja, niin me teemme niitä jatkuvasti.
Kertooko sanat sitä, mitä eleet ja äänensävyt kertovat?
Onko tuo ihminen luotettava vai onko tämä päälle liimattu myyntipuhe tai väsynyt fraasi?
Emme voi piiloutua meidän eleiltä ja ääneltä.
Annan sinulle seitsemän kohdan vinkkipatteriston äänensävyihin, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos olet missään esillä, jos missään käytät omaa ääntäsi, tai jos missään haluat sanomasi tulevan kuulluksi.
Voimakkuus - Onko ääni hiljainen tai liian voimakas? Sovita ääni tilaan sopivaksi, ja tarvittaessa käytä apukorvia, jotta opit hahmottamaan tilaa ja säätämään äänenvoimakkuutta.
Selkeys - Onko puhe selkeästi artikuloitua vai jääkö puhe suun sisälle? Käytä kasvoja ja huulia niin, että kuulijan on helppo seurata myös lukemalla kasvojasi.
Kadenssi - Onko puheesi joustavaa ja yleisöösi matchattua? Sovella äänesi ja puhetaajuus kuulijalle sopivaksi, ja tunne yleisösi!
Hengitys - Onko hengitys ääntä tukevaa syvähengitystä vai pinnallista stressihengitystä? Vapauta hengitys, jolloin pidät sekä äänesi että kehonkielesi hallussa.
Konteksti - Kerrotko sävyillä, jotka liittyvät asiaasi? Tunne aiheesi ja tuo sävyt sisältäsi siitä, mitä tunnet - ei niinkään ulkoa päälle liimaten.
Vaihtelevuus - Mikä on puheesi volyymi, rytmi ja korkeus, ja kuinka käytät niitä sulavasti? Monotoninen ääni väsyttää, ja vaihteleva ääni pitää mielenkiinnon yllä. Käytä ääntäsi monipuolisesti!
Huonot tavat
rykiminen - vältä kurkun selvittelyä, se on shokki äänihuulille
toistuvat / täytesanat - öö, tota… parempi vaihtoehto: pidä tauko
lauseiden lopetus nielaisuun / narinaan - vältä suomalaisten helmasynti ja lausu sanasi ja lauseesi loppuun asti kannatellen
Näihin kiinnittämällä huomiosi voit kehittää puhe-esitystäsi nopeasti!
Kuinka pystyt näitä harjoittelemaan?
Video on ystävä. Ota itseäsi videolle: videoi puhepätkä tai asia, jota yleensä työssäsi vaikkapa kerrot tai asia joka on sinulle läheinen.
Kerro siitä videolle, ja katso videointi analyyttisten lasien läpi.
Tiedän, että itsensä katsominen videolta on raadollista, mutta se antaa todella paljon informaatiota.
Kun haluat saada esiintymisen ja äänen välittämään aidosti ja vaikuttavasti sinua, tehdään strategia, mikä vie tavoitteeseesi - varaa maksuton kartoitusaika klikkaamalla tästä.
Categories: : äänenkäyttö, esiintyminen